Yhteiskunnan suuret haasteet kuten väestön ikääntyminen, työvoimapula, ilmastonmuutos ja luontokato vaativat uusia ratkaisuja, joita ei synny ilman riittävää panostusta koulutukseen ja tutkimukseen. Korkeakoulujen aloituspaikkoja tarvitaan merkittävästi lisää etenkin Uudellemaalle, jossa on kasvavaan asukasmäärään nähden suurin tarve. Uudellamaalla on myös keskittynyt
Sote-uudistus on tehty ja hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden vaihteessa. Uudistuksen yhtenä tarkoituksena oli hillitä sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Näin uusimaalaisesta näkökulmasta, menoja hillitään vähän turhankin rivakasti, kun jo ensimmäisenä toimintavuonna lähes kaikilla alueilla talouden alijäämä on valtava. Länsi-Uudellamaalla se on
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli on varmistanut, että Suomessa tuloerot ovat pysyneet maltillisina, että mistä tahansa lähtökohdista voi kouluttautua vaikkapa tohtoriksi ja, että jokainen saa tarvitsemansa terveydenhuollon. Ainakin näin teorian tasolla. Väestön ikääntymisen myötä hyvinvointivaltion rahoitus on kuitenkin valtavan haasteen edessä. Myöskään
Vanhenevan väestön maassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve tulee vain kasvamaan. Samalla uusia, kalliita hoitomuotoja keksitään jatkuvasti lisää, mikä on tietysti hieno asia, mutta pakottaa tekemään valintoja sen suhteen, että mihin yhteiskunnalla on varaa. Kysymys on siis kompa. Tietenkään rahat eivät
Esitin tänään Espoon valtuustossa, että nostaisimme maltillisesti tuloveroprosenttia, jotta saisimme turvattua kaupungin peruspalvelut sekä voisimme toteuttaa riittävän määrän koulujen ja päiväkotien korjauksia ja uudiskohteita. Alla puheeni: ”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Kaupungin taloudenpito ei saa perustua ideologiaan. On pystyttävä realistisesti katsomaan,