Vanhenevan väestön maassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve tulee vain kasvamaan. Samalla uusia, kalliita hoitomuotoja keksitään jatkuvasti lisää, mikä on tietysti hieno asia, mutta pakottaa tekemään valintoja sen suhteen, että mihin yhteiskunnalla on varaa. Kysymys on siis kompa. Tietenkään rahat eivät riitä kaikkeen, vaan sekä palveluja että sitä, miten niitä tarjotaan, joudutaan priorisoimaan.
Länsi-Uusimaa on yksi suurimmista häviäjistä valtion rahoituslaskelmissa niissä olla parhaalla tavalla tunnistettu alueemme erityistarpeita. Tilanne tulevilla aluevaltuutetuilla ei siis ole helppo.
On entisestään etsittävä keinoja järjestää palvelut kustanustehokkaammin. Joissain tapauksissa se voi tarkoittaa palvelun ulkoistuksia, toisissa taas ulkoistetun palvelun ottamista takaisin julkiseksi palveluksi. Tärkeintä on kuitenkin, että palvelut ovat niiden käyttäjille laadukkaita.
Digitaalisten palvelujen kehittäminen on yksi keino kustannussäästöjen etsimiseen. Nopeita voittoja niistä ei kuitenkaan ole tarjolla vaan niiden kehittämiseen on varattava aluksi lisäresursseja. Kaikkeen ei digitalisaatiokaan taivu vaan myös toimintatavoissa ja hoitoketjuissa riittää sujuvoittamista. Yhteistyön lisääminen alueella toivon mukaan myös vähentää kustannuksia pidemmällä tähtäimellä.
Painopisteen kääntäminen ennaltaehkäiseviin palveluihin vähentää kalliimpien ja inhimillisesti raskaampien palvelujen tarvetta. Sekään säästö ei näy hetkessä ja siksi pitää olla malttia antaa työlle aikaa.
On kuitenkin selvää, että aluksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset tulevat kasvamaan. Muutosvaihe on tehtävä huolella eikä samalla voida sekä uudistaa että leikata. Onneksi valtio korvaa osan muutoskustannuksista.
Länsi-Uudenmaan aluevaltuutetuilla on myös tärkeä rooli alueen edunvalvojina. Suomen hyvinvointialueiden rahoituksen pitää olla reilu. On selvää, että alueet, joilla on enemmän sairaita tarvitsevat enemmän rahaa, mutta myöskään suurten kaupunkien erityishaasteita, kuten vieraskielisten suurta osuutta tai muuta maata korkeampia tilakustannuksia ei pidä jättää huomiotta. Lisäksi Länsi-Uusimaa on aidosti kaksikielinen alue ja palveluja pitää olla tarjolla sekä suomeksi että ruotsiksi.
Kirjoitus on yksi vuoden 2021 aluevaaliteemaisen joulukalenterini luukuista. Kalenterissa esittelin 24 syytä kiinnostua Suomen ensimmäisistä aluevaaleista, jotka järjestetään 23.1.2022.