Koronapandemian hoito on lykännyt monia terveyskeskuskäyntejä ja kasvattanut jonoja aina suunterveydenhuollosta mielenterveyspalveluihin. Todellista hoitovelan määrää on vaikea arvioida, sillä käyttämättä jäänyt hoitokerta ei välttämättä tule koskaan käytetyksi tai saattaa johtaa raskaampien erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeeseen myöhemmin tai näkyä jollain aivan toisella luukulla kuten vaikkapa sosiaalipalveluissa.
Toisaalta helposti mitattavia ovat pidentyneet hoitojonot etenkin monen kiireettömän hoidon osalta. Jonoja on lähdetty monin paikoin purkamaan paitsi tehostamalla rekrytointeja, myös ostopalveluilla ja palveluseteleillä. Se onkin ollut tarpeellista tilanteessa, jossa käyntiaikoja ei yksinkertaisesti ole ollut riittävästi tarjota.
Espoon talousarvioneuvotteluissa valtuustoryhmät päättivät yhdessä lisätä 1,5 miljoonaa euroa hoitojonojen purkuun ja mielenterveystyöhön. Lisäraha voidaan kohdentaa joustavasti henkilöstövuokrauksiin, tilapäisiin rekrytointeihin, uusiin kokeiluihin, oppisopimuskoulutukseen, alan houkuttelevuuden lisäämistoimiin sekä juurikin palveluseteleihin ja ostopalveluihin.
Espoossa hoitovelkaa on pyritty purkamaan myös parantamalla digitaalisia palveluja. Käyttöön on otettu muun muassa uusi chat -palvelu, jolla pyritään tunnistamaan potilaat, jotka voitaisiin ohjata etävastaanoton pariin. Myös digipalvelumuotoiluun valtuusto myönsi lisärahoitusta ensi vuodelle yhteensä 400 000 €.
Ylipäänsä pikakonsteja hoitovelan purkamiseksi ei ole ja korona-aika tulee näkymään pitkään sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnässä. Suuri vastuu on siinä, miten hyvinvointialueen toiminnan käynnistymisen yhteydessä ja sen jälkeen erilaisia palveluprosesseja saadaan sujuvoitettua. Tämä vaatii jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja valmiutta kokeilla uusia toimintatapoja.
Kirjoitus on yksi vuoden 2021 aluevaaliteemaisen joulukalenterini luukuista. Kalenterissa esittelin 24 syytä kiinnostua Suomen ensimmäisistä aluevaaleista, jotka järjestetään 23.1.2022.