Oppilashuollolla tarkoitetaan koululaisen tai opiskelijan sekä koko kouluyhteisön niin psyykkisen kuin fyysisenkin hyvinvoinnin edistämistä. Sitä toteuttavat kouluissa mm. kouluterkkarit, kuraattorit, koululääkärit, psykologit, opettajat ja rehtoritkin yhteistyössä nuorisotyön kanssa. Lue lisää…
Ruoka-avun tarjoaminen ei ole ollut kunnille lakisääteisesti pakollista vaan sitä on tehty eri vapaaehtoisjärjestöjen ja seurakuntien toimesta. Kaikissa Suomen kunnissa ei ole ruoka-aputoimintaa lainkaan. Niissä, joissa on, kunnat ovat toimineet yhteistyökumppaneina ja antaneet avustusta toiminnalle. Lue lisää…
Lain mukaan kunnan on tarjottava kuljetuspalvelua niille vammaisille ja iäkkäille, jotka eivät pysty liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla. Heille toimivat kuljetuspalvelut ovat elintärkeitä sujuvan arjen pyörittämiseksi. Espoossa otettiin käyttöön vuoden alusta paljon huolia herättänyt Kulkukeskus -malli. Lue lisää…
Sosiaali- ja hoiva-alan henkilöstön riittävyydestä on oltu huolissaan jo vuosia. Koronapandemian vuoksi tilanne on monilla työpaikoilla akuutti, mutta myöskään pitkällä tähtäimellä väestön vanhenemisen myötä työvoimapula ei ole helpottumaan päin. Lue lisää…
Koronapandemian hoito on lykännyt monia terveyskeskuskäyntejä ja kasvattanut jonoja aina suunterveydenhuollosta mielenterveyspalveluihin. Todellista hoitovelan määrää on vaikea arvioida, sillä käyttämättä jäänyt hoitokerta ei välttämättä tule koskaan käytetyksi tai saattaa johtaa raskaampien erikoissairaanhoidon palvelujen tarpeeseen myöhemmin. Lue lisää…
Väkivalta on väärin ilmenipä se sitten taloudellisena, seksuaalisena, henkisenä tai fyysisenä väkivaltana. On tulevien hyvinvointialueiden vastuulla, että väkivallan monet kasvot tunnistetaan asiakas- ja potilastyössä ja, että sekä tekijät että kokijat saadaan tarvitsemansa avun piiriin. Apua pitää olla saatavissa helposti ja nopeasti. Lue lisää…
Kuka tahansa meistä saattaa ajautua elämässään umpikujaan. Silloin voi olla haastava hahmottaa, mistä päästä tilannetta voi edes lähteä purkamaan. Aikuissosiaalityöntekijät auttavat elämän erilaisissa kriisitilanteissa, kartoittavat asiakkaan tarvitsemat palvelut ja neuvovat mahdollisten erilaisten tukien hakemisessa. Lue lisää…
Vanhenevan väestön maassa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve tulee vain kasvamaan. Samalla uusia, kalliita hoitomuotoja keksitään jatkuvasti lisää, mikä on tietysti hieno asia, mutta pakottaa tekemään valintoja sen suhteen, että mihin yhteiskunnalla on varaa. Kysymys on siis kompa. Tietenkään rahat eivät riitä kaikkeen, vaan joudutaan priorisoimaan. Lue lisää…
On kaikkien etu, että Suomeen muuttavat uudet asukkaat kotoutuvat mahdollisimman nopeasti ja pääsevät sujuvasti osaksi yhteiskuntaamme. On tärkeää, että jokainen Suomessa asuva ymmärtää oikeutensa erilaisiin palveluihin ja osaa niitä käyttää. Lue lisää…
Espoossa Jorvin sekä Espoon sairaalan päivystysjonot, etenkin viime kesänä helleaikaan, venyivät jopa kymmeniin tunteihin. Vanhojen ja huonokuntoisten ihmisten istuttaminen sairaalan odotusauloissa on kaikkea muuta kuin inhimillistä ja voi aiheuttaa vakavia vaaratilanteita. Päivystyksen tilanne herätti monet päättäjät vaatimaan toimintaan parannuksia. Lue lisää…
Ehkä eniten huomiota aluevaalien yhteydessä on saanut kysymys siitä, missä terveyskeskukset sijaitsevat jatkossa. Terveyskeskukset ovat suurimmalle osalle meistä tuttuja vaikkapa silloin, kun pitää hakea lääkärintodistuksia, käydä erilaisissa seulonnoissa tai saada vaikkapa antibioottikuuri. Lue lisää…
Leppävaarassa toimiva Tyttöjen Talo on ollut tämän syksyn Espoossa erityishuomion kohteena. Valtuuston enemmistö vuosi sitten päättäessään Taloudellisesti kestävä Espoo -sopeutusohjelmasta (=TakE) linjasi, että kaupunki säästää 50 000 euroa vuosittain siirtämällä Tyttöjen talon toiminnan kaupungin omaksi toiminnaksi. Lue lisää…
Neuvolat ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla siihen, että Suomessa pienten lasten ja vauvojen kuoleminen on hyvin harvinaista. Neuvoloissa äidistä ja perheestä otetaan koppia jo raskauden alusta lähtien ja kuljetaan rinnalla aina lapsen kouluikään asti. Lue lisää…
Suomen väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja sillä, miten iäkkäiden ihmisten palvelut saadaan järjestettyä, on merkittävä vaikutus paitsi koko hyvinvointiyhteiskunnan toimintaedellytyksiin, myös ihmisten luottamukseen tulevaisuuden suhteen. On voitava luottaa siihen, että meistä kaikista otetaan kyllä koppi, kun omat voimat eivät riitä. Lue lisää…
Vasta ollessani lukioikäisenä Amerikassa vaihto-oppilaana ymmärsin, miten kattava ja hyvä suomalainen julkinen hammashoito on. Ei Suomessa lukioikäisillä luokkakavereillani kasvanut hampaita ikenestä muiden hampaiden päältä tai ollut enää hammasrautoja, vaan pääasiassa hammasrivit oli hoidettu kuntoon jo lapsena. Lue lisää…
Mielen hyvinvoinnista on alettu viime vuosina puhua yhä enemmän ja avoimemmin. Ja hyvä niin. Suomi on edelleen EU:n kärkipäässä nuorten itsemurhatilastoissa ja mielenterveyshäiriöt ovat maan yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Onkin herätty siihen, että yhteiskunnan tulee aktiivisemmin panostaa mielen hyvinvointiin jo varhaisessa vaiheessa. Lue lisää…
Mielekäs työ antaa omanarvontuntoa, lisää elämään tarkoitusta ja luo arkeen rutiineja. Myös yhteiskunnallisesti on tärkeää, että mahdollisimman moni työikäinen olisi mukana työelämässä. Maan hallituksella on kunnianhimoinen tavoite saavuttaa 75% työllisyysaste. Sen yhtenä toteuttamiskeinona on käynnistetty työkykyohjelma, jonka tarkoitus löytää keinoja kuntouttaa osatyökykyisiä tai työkyvyttömiä takaisin työelämään. Lue lisää…
Sote-uudistus on loistava mahdollisuus käydä systemaattisesti läpi erilaiset palveluketjut ja hoitopolut. Niillä tarkoitetaan tapahtumasarjaa, joka alkaa potilaan tai asiakkaan ensitapaamisesta aina siihen asti, kun asia on ratkaistu. Se pitää sisällään ongelman kartoituksen, mahdollisen diagnoosin, hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin ja suunnittelun, niiden toteutuksen sekä jälkiseurannan. Lue lisää…
Suomessa tehdään työtä monella rintamalla, jotta raskaimpia lastensuojelun palveluja, kuten lasten sijaishuoltoa, ei tarvittaisi lainkaan. Niin kutsuttua ehkäisevää lastensuojelutyötä tehdään neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, harrastuksissa, nuorisotyösä sekä tulevissa perhekeskuksissa. Lue lisää…
Tähän asti kunnat ovat vastanneet erilaisten asumispalvelujen tarjoamisesta niiden tarpeessa oleville asukkailleen. Koska kyse on sosiaalipalvelusta, siirtyy tämäkin toiminto hyvinvointialueille. Asumispalveluja tarvitsevat asukkaat, jotka eivät esimerkiksi vammaisuuden, iän, terveydentilan tai päihde- ja mielenterveysongelmien vuoksi ilman apua kykene itsenäiseen asumiseen tai vähintäänkin asumisen tuen tarvetta pitää selvittää. Lue lisää…
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on lähtenyt sote-valmisteluissa takamatkalta verrattuna moneen muuhun alueeseen, sillä meillä vain Pelastuslaitos on tehnyt pidempään jo yhteistyötä alueellisesti. Myös tietojärjestelmien osalta kunnat ovat kehittyneet eri suuntiin. Alueen kymmenessä kunnassa on jokaisessa omat asiakaspotilastietojärjestelmänsä niin terveyspalveluissa kuin sosiaalipalveluissakin. Lue lisää…
Toimivat ja helposti saavutettavat päihdepalvelut ovat koko yhteiskunnan etu. Päihdepalveluilla ei pyritä auttamaan vain päihteenkäyttäjää vaan parantamaan myös kaikkien hänen läheistensä elämänlaatua. Etenkin joulunpyhät voivat olla päihteiden käytön kannalta ongelmallista aikaa. Onkin tärkeää, että niin läheinen kuin käyttäjä itsekin voi saada apua ilman turhaa byrokratiaa. Lue lisää…
Aluevaalit ja hyvinvointialueet saattavat kuulostaa etäisiltä, mutta ehdokkaina on meitä samoja kuntien luottamushenkilöitä sekä uusia innokkaita Länsi-Uudenmaan kuntien asukkaita. Hyvinvointialueiden järjestämät palvelut puolestaan koskevat meitä kaikkia vähintäänkin jonkun läheisen kautta. Jotta tuleva aluevaltuusto voi aidosti toimia kansan äänenä, tulee sen saada asukkailta riittävä mandaatti aluevaaleissa. Lue lisää…
On tärkeää, että voimme luottaa siihen, että palo- ja pelastuslaitos on paikalla nopeasti, mikäli jotain sattuisi. Hyvinvointialueille siirtyy sote-palvelujen lisäksi myös pelastuslaitoksen toiminta. Länsi-Uudellamaalla pelastuslaitos onkin jo toiminut alueellisesti, joten pelastustoimen osalta muutoksia tapahtuu ehkä kaikista vähiten. Lue lisää…