A

  • Aalto-yliopisto: Aalto-yliopisto on Espoolle vahvuus ja sen kanssa kannattaakin tehdä mahdollisimman paljon yhteistyötä. Espoo ei kuitenkaan voi noukkia vain rusinoita pullasta vaan samalla on varmistettava, että opiskelijoille tarjotaan riittävästi asuntoja. Kts. Opiskelija-asuminen
  • Ammatillinen koulutus: Peruskoulun jälkeisiä koulupaikkoja on oltava tarjolla kaikille. Nykyinen hallitus on leikkaamassa ammattikoulutuksesta 190 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnissa täytyy varmistaa, etteivät ammattikoulujen oppilaspaikat vähene eikä opetuksen laatu heikkene tämän vuoksi. Koulutukseen panostaminen ehkäisee nuorten syrjäytymistä.
  • Asuntorakentaminen: Espooseen tulee rakentaa paljon lisää pieniä ja kohtuuhintaisia asuntoja. Niistä on huutava pula. Pieni asunto on usein ainoa, johon ensiasunnon ostajalla ylipäänsä on varaa. Kts. Opiskelija-asuminen ja Vuokra-asunnot. Lue lisää täältä.
  • Autoliikenne: Kunnan kannattaa pyrkiä vähentämään yksityisautoiluun perustuvaa liikennettä sen aiheuttamien melu- ja ilmastopäästöjen sekä sen viemän kaupunkitilan vuoksi. Hyvällä suunnittelulla joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn tekeminen houkuttelevammiksi vähentää myös ruuhkia autoteillä ja siten painetta investoida lisää kalliisiin autoliikenteen infraratkaisuihin. Hajanaisen kaupunkirakenteen vuoksi Espoossa monen on kuitenkin edelleen käytettävä autoa päivittäin. Se on ymmärrettävää ja heille liikkumisen on oltava sujuvaa jatkossakin.

E

  • Elinkeino: Espoon on tehtävä aktiivista yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja helpotettava yritysten toimintaedellytyksiä sekä sijoittumista kaupunkiin. Yrityspalveluiden on oltava sujuvia ja helposti saavutettavissa. Myös pienempien yritysten tulee olla mahdollista osallistua kaupungin hankintojen kilpailutuksiin.
  • Eläinoikeudet: Kaikkia eläinlajeja tulee kohdella kunnioittavasti. Uhanalaisten lajien suojeluun kaavoittamisen yhteydessä tulee panostaa. Ekologiset yhteydet tulee turvata ja metsien ja vesistöjen monimuotoisuudesta on pidettävä huolta. Kouluruoan kasvispitoisuutta tulee lisätä paitsi ekologisista ja terveydellisistä syistä myös eläinoikeuksien vuoksi. Olen Animalian ja Suomen eläinsuojeluyhdistyksen jäsen sekä ruokavalioltani vegaani. Kts. Kalakannat, Kouluruoka, Vegaaniruoka ja Viheryhteydet.
  • Esteettömyys: Kaupungin palveluiden tulee olla esteettömästi kaikkien asukkaiden käytettävissä. Rakennushankkeissa on konsultoitava vammaisneuvostoa riittävän varhaisessa suunnitteluvaiheessa, jotta esteettömyyttä edistävät toimet todella toteutuvat hankkeissa.
  • Ennaltaehkäisevä nuorisotyö: Lasten eriarvoistumista tulee ehkäistä asuinalueiden ja koulujen segregaatiota vähentämällä. Kouluissa on myös oltava tarpeeksi kuraattoreita ja terveydenhoitajia sekä riittävän pienet ryhmäkoot. Perheiden tukipalveluihin on panostettava, jotta huostaanottoja voitaisiin ennaltaehkäistä. Kaikille nuorille on taattava harrastus, joka ei vaadi kalliita varusteita ja osallistumismaksuja. Kts. Nuorten hyvinvointi, Nuorisotyöttömyys ja Segregaatio.

I

  • Ilmastonmuutos: Espoon on tehtävä osansa ilmastonmuutoksen torjumisessa huolehtimalla, että vast’ikään hyväksytyn ilmasto-ohjelman toimenpiteet toteutetaan. Lue lisää täältä.

J

  • Jalankulku: Kaupunkia tulee rakentaa jalankulkijan näkökulmasta tarjoten viihtyisää ympärisöä ja turvallisia reittejä. Lue lisää täältä.
  • Joukkoliikenne: Joukkoliikenteen tulee olla edullista ja sujuvaa. Vasta sitten se voi olla todellinen vaihtoehto autoilulle. Kts. Raide-Jokeri ja Länsimetro. Lue lisää täältä.
  • Joukkoliikenteen lippujen hinnat: Lippujen hinnat ovat nousseet jo liian korkeiksi. Suuria investointeja kuten Länsimetroa ja Raide-Jokeria ei saa kattaa lippujen hintoja korottamalla. Ne ovat kaupungin kasvun kannalta välttämättömiä hankkeita, jotka asemien lähellä nostavat maan hintaa ja mahdollistavat uusien kotien rakentamisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kokonaan ilmaiseen joukkoliikenteeseen en kuitenkaan tässä tilanteessa usko, vaan panostaisin rahan joukkoliikenteen kehittämiseen.

K

  • Kalakannat: Kalateitä tulee rakentaa ja kalojen vaellusesteitä poistaa. Se ei ole yleensä edes kovin kallista ja on kuitenkin erittäin tärkeää vaelluskalojen kuten uhanalaisen meritaimenen kannalta. Ensimmäisenä tulee toteuttaa Gumbölen Myllykosken kalatie, jota on suunniteltu pitkään. Kts. Vesiensuojelu. Lue lisää täältä.
  • Kaupunginteatteri: Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. On noloa, ettei Espoon kaupunginteatterilla ole kunnollisia tiloja vieläkään. Päätös teatterin rakentamisesta Tapiolaan on tehtävä seuraavan valtuustokauden aikana.
  • Kevyen liikenteen väylät: kts. Pyöräily
  • Kierrätys: Jätteiden kierrätys pitää tehdä helpoksi niin kotona kuin työpaikoillakin.
  • Kirjastot: Kirjastojen palveluiden on jatkossakin oltava maksuttomia. Kirjastot ovat niitä ainoita paikkoja kaupungissa, joihin kuka tahansa voi mennä ilman vaatimusta ostaa mitään. Espoossa kirjastot ovat tehneet lisäksi tärkeää työtä esteettömyyden edistämiseksi sekä maahanmuuttajien integroitumiseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
  • Kivenmurskaamot: Espooseen pitää tehdä rakentamisessa ylijäävien maamassojen ja louheiden käsittelyä, kuljetusta ja kierrätystä linjaava ohjelma, jotta kivenmurskaamisen, louhimisen ja maanläjityksen asukkaille ja ympäristölle aiheuttamaa häiriötä saadaan vähennettyä. Loppusijoitettavan maamassan määrää tulee vähentää aktiivisesti kierrättämällä ja hyötykäyttämällä. Jotta se voidaan toteuttaa, tulee Espooseen perustaa massakoordinaattorin virka Helsingin tapaan.
  • Kouluruoka: Kouluruoan tulee olla terveellistä, ravitsevaa ja maittavaa. Ilmasto- ja vesistöhaittojen vähentämiseksi myös sen ekologisuuteen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota suosimalla kasvis-, lähi-, kausi- ja luomuruokaa. Kts. Vegaaniruoka.
  • Koulunkäyntiavustajat: Koulunkäyntiavustajien määrää ei pidä vähentää. He ovat tarpeellinen lisä luokissa, jotta oppilaat voivat saada tarvittaessa yksilöllistä opastusta. Mikäli luokassa on erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, tulee erityistä tukea olla tarjolla.
  • Kulttuuripalvelut: Kulttuuri tekee Espoosta kiinnostavan kaupungin. Kaupungin kulttuuripalvelut lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja tarjoavat myös vähävaraisille kuntalaisille mahdollisuuden nauttia kulttuurista. Kulttuuritoimi myöntää myös tukea erilaisille kulttuuriyhdistyksille, mikä lisää asukkaiden omaehtoista toimintaa ja vähentää syrjäytymistä. Monille talkoovoimin toimivalle yhdistyksille tilavuokrat ovat suurin kuluerä. Kaupungilla puolestaan on valtavasti kiinteistöjä, joiden käyttöä pitäisi avata enemmän erilaisille yhdistyksille ja toimijoille. Kulttuuri Espoo 2030 -ohjelman toimenpiteitä tulee toteuttaa aktiivisesti. Lue lisää täältä.
  • Kunnallisvero: Espoon veroprosentti on Manner-Suomen 3. alhaisin ja 0,5% alhaisempi kuin Helsingissä. Maltillinen verojen korotus on mielestäni sosiaali- ja terveystoimeen tai päivähoitoon kohdistuvia leikkauksia kestävämpi vaihtoehto.
  • Kävelykeskustat: Torit, terassit, kahvilat ja kivijalkaputiikit elävöittävät keskustoja. Ilman kävelykeskustoja jäämme vaille myös kaikkea sitä kaupunkikulttuuria, joka tarvitsee toimiakseen ihmisiä: ruokatapahtumat, performanssit, katutaiteilijat, joulutorit. Kaupunkisuunnittelulla voimme valita panostetaanko oikeiden kävelykeskustojen vai moottoritien varsille rakennettavien ostoskeskusten syntymiseen. Lue lisää täältä.

L

  • Liikuntapaikat: Edullisten liikuntapaikkojen ylläpito ja rakentaminen on tärkeää, jotta asukkaat pysyvät hyväkuntoisina ja terveinä. Olemassa olevien liikuntapaikkojen ei saa antaa ränsistyä. Kaupungin liikuntaan käyttämän rahan tulee kohdistua erityisesti kaikille mahdolliseen harrastamiseen huippu-urheilun sijaan.
  • Louhokset: kts. kivenmurskaamo
  • Länsimetro: Länsimetron kustannusten kasvu ja ensimmäisen vaiheen myöhästymiset ovat olleet todella valitettavia. Kannatan kuitenkin metroa ja äänestin sen jatkon puolesta Kivenlahteen saakka. Espooseen muuttaa vuosittain yli 4000 uutta asukasta. Metron ansiosta uudet asunnot kaavoitetaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Liityntäliikenteen toimivuudesta on huolehdittava ja mikäli siinä havaitaan puutteita, on ne korjattava.
  • Lähimetsät: Espoon keskuspuisto, Hanikka, Sammalvuori ja muut tärkeät lähimetsät tulee säilyttää virkistyskäytössä. Koulujen ja päiväkotien käyttämät metsät tulee kaavoituksessa turvata koulumetsinä. Kaupungin metsiä tulee hoitaa luonnon monimuotoisuutta paremmin kunnioittaen. Lue lisää täältä.

M

  • Metro: Kts. Länsimetro

N

  • Nuorisotyöttömyys: Kunnan tulee aktiivisesti tarjota ja välittää työharjottelu- ja kesätyöpaikkoja. Espoossa työelämään ohjaamisessa ja arjen hallinnassa Vamos ja Ohjaamo tekevät arvokasta työtä, joten niiden resurssit pitää turvata.
  • Nuorten hyvinvointi: Nuorten mielenterveyspalveluihin ja asunnottomuuden hoitoon on panostettava. Espoon Nuorisopoliklinikka Nupolin resursseista on pidettävä kiinni. Sairaana ja ilman asuntoa oman elämän alkuun on vaikea päästä kiinni.

O

  • Opetusryhmien koko: Yksilöllistä ohjausta ei ole mahdollista toteuttaa kunnolla, jos opetusryhmät ovat liian suuria. Sen vuoksi ryhmäkokoja ei pidä enää kasvattaa. Kts. Koulunkäyntiavustajat.
  • Opiskelija-asuminen:  Aalto Yliopiston kampusten yhdistyttyä vuoteen 2021 mennessä Otaniemessä opiskelunsa aloittaa noin 4000 opiskelijaa enemmän kuin nykyisin. Espoon on kaavoitettava ja tarjottava riittävästi sopivia tontteja opiskelija-asuntoja rakentaville toimijoille. Opiskelija-asuntotontella autopaikkojen määristä voidaan tinkiä tai rakentaa hyville sijainneille täysin autottomia opiskelija-asuntoja, jotta asumisen kustannukset eivät karkaa opiskelijoiden ulottumattomiin. Lue lisää täältä.

P

  • Pakolaiset: Kaikkien kuntien on kannettava vastuu turvapaikan saaneiden pakolaisten vastaanottamisesta, myös Espoon. Kunnan on varattava riittävät resurssit kotouttamiseen ja kieli- ym. opintoihin, jotta pakolaisten työllistyminen olisi mahdollista.
  • Palvelukodit: Espoon väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja vaikka kotona asuminen on usein mielekkäämpää ja sitä kannattaa tukea kaikin tavoin, tulee jossain vaiheessa kuitenkin eteen se piste, kun vanhus ei enää pärjää kotona edes avustuksella. Silloin palvelukotipaikka on järjestettävä. Espoossa rakennetaan Elä ja Asu -seniorikeskuksia, joissa tarjotaan toimintaa ja ruokailua kotona asuville vanhuksille, mutta joissa on myös hoiva-asuntoja. Näiden keskusten rakentamista pitäisi vauhdittaa mahdollisuuksien mukaan, jotta jokaisessa kaupunkikeskustassa olisi vähintään yksi keskus. kts. Vanhusten kotihoito
  • Pikaraitiotie: kts. Raide-Jokeri
  • Pormestarimalli: Kannatan pormestarimalliin siirtymistä. Nyt kaupunginjohtaja ja suuri osa apulaiskaupunginjohtajista, joita Espoossa kutsutaan toimialajohtajiksi, on myös entisiä poliitikkoja kaupungin suurimman puolueen riveistä. Kuntalaiset eivät ole saaneet vaikuttaa siihen keitä paikoille on valittu eikä heidän pestinsä lopu vaalikauden päättyessä vaan jatkuu eläkeikään asti. Tämä ei ole demokratiaa. Pormestarimallissa valta vaihtuu vaalien mukana, jos asukkaat eivät ole toimintaan tyytyväisiä.
  • Pyöräily: Omat kaistat kävelijöille ja pyöräilijöille lisäisivät turvallisuutta etenkin vilkasliikenteisissä paikoissa. Jalankulku- ja pyöräilyreittien on oltava lyhyitä, sujuvia ja turvallisia. Myös talvikunnossapitoon tulee panostaa nykyistä enemmän. Vihreät vaativat Espooseen pyöräilyn edistämisohjelman jonka mukaisten pyöräilyn laatukäytävien toteuttamisesta on huolehdittava.
  • Päivähoito: Pidän tärkeänä sitä, että jokaisella lapsella on oikeus päivähoitoon huolimatta siitä onko vanhemmat vakituisessa työssä, tekevätkö he keikkatöitä, opiskelevatko he vai ovatko työttöminä. Valtuustossa minä ja koko Vihreä ryhmä äänestimme tämän subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolesta, mikä voitti yhdellä äänellä. Kts. Varhaiskasvatus.

R

  • Raide-Jokeri: Raide-Jokeri yhdistää elinkeinoelämän kannalta tärkeät keskukset: Keilaniemen, Otaniemen ja Leppävaaran. Se on myös Espoon ensimmäinen poikittainen ratayhteys ja näyttää tietä laajemman pikaraitioverkoston rakentamiselle tulevaisuudessa. Olen puolustanut sen rakentamista kaikissa käsittelyvaiheissa.
  • Rantaraitti: Rantaraitti on asukkaille tärkeä henkireikä. Sitä voidaan kehittää vielä lisää parantamalla opastusta lisäämällä sen varrelle erilaisia toimintoja. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta ettei Rantaraitin ihana luonnonmukainen tunnelma katoa eivätkä luontoarvot kärsi.
  • Ryhmäkoot: kts. Opetusryhmien koko

S

  • Segregaatio: Asuinalueiden eriytymistä hyvä- ja huono-osaisten alueiksi tulee torjua kaikin keinoin. Kaupungin vuokra-asuntoja ei tule sijoittaa liiaksi samalle alueelle. Huonossa maineessa olevien alueiden viihtyvyyteen ja palveluihin tulee panostaa erityisen paljon. Lue lisää täältä.
  • Seksuaalivähemmistöjen oikeudet: Kaikilla pitää olla samat perusoikeudet sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon tai ihonväriin katsomatta. Kunnan tulee ottaa seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus huomioon työyhteisöjen ja palvelujen kehittämisessä.
  • Sisäilmaongelmat: Sisäilmaongelmaiset koulut on korjattava mahdollisimman pian ja oppilaille on järjestettävä kunnolliset väistötilat mahdollisimman läheltä. Vuosikorjauksiin ja kiinteistöjen ylläpitoon tulee saada lisärahoitusta, jotta vastaavilta ongelmilta voidaan jatkossa välttyä.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelut: Sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maakunnille. Silloin kunnan tehtäväksi jää huolehtia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Kuntalaisten aktiivisuuteen ja liikuntaan sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa entistä enemmän.
  • Subjektiivinen päivähoito-oikeus: Kts. Päivähoito
  • Sähköautot: Kunnan tulee omalta osaltaan varmistaa, että sähköautoille on riittävästi latauspisteitä, jotta niiden määrä liikenteessä kasvaisi.

T

  • Tasa-arvo: Kaikilla tulee olla yhtäläinen mahdollisuus kouluttautua haluamalleen alalle, toteuttaa itseään, vaikuttaa päätöksentekoon ja elää hyvää elämää. Erilaisten stereotypioiden purkamista on yhä jatkettava. Rasismia ja koulukiusaamista on ehkäistävä.
  • Teatteri: kts. Kaupunginteatteri
  • Terveyskeskusmaksut: Terveyskeskusmaksuja ei saa enää korottaa, jotta kaikilla on tulotasosta riippumatta mahdollisuus hyvään terveydenhuoltoon. Samalla on pidettävä huolta, että muutkin sosiaali- ja terveyspuolen palvelumaksut pysyvät kohtuullisella tasolla myös sote-uudistuksen jälkeen.
  • Terveyspalveluiden yksityistäminen: Yksityiset terveyspalvelut eivät automaattisesti ole sen tehokkaampia ja edullisempia kuin julkisetkaan. Joissain tapauksissa ne ovat kuitenkin varteen otettava vaihtoehto. Molemmissa tapauksessa terveydenhuollon laatua, sujuvuutta ja kustannuksia on tarkkailtava ja kehitettävä. Mikäli terveyspalvelujen järjestäminen jää ainoastaan yksityisten toimijoiden varaan, voivat kustannukset nousta ja laatu kärsiä, kun muita vaihtoehtoja ei enää ole tarjolla.
  • Tuloerot: Tuloerojen kasvu lisää pahoinvointia, eriarvoisuutta ja rikollisuutta. Kannatan reilua politiikkaa, jossa jokaiselle annetaan yhtäläiset mahdollisuudet opiskella, tehdä työtä ja saada työstään hyvään elämiseen riittävää palkkaa. Koska kaikilla ei ole samat lähtöedellytykset elämässään, on tärkeää, että verotus on progressiivista ja kunnallisten palveluiden maksut ovat alhaisia tai niitä ei ole lainkaan.
  • Täydennysrakentaminen: Keskustoja, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella kannattaa tiivistää mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä asukkaiden ja taloyhtiöiden kanssa. Tiiviissä keskustoissa on tarpeeksi asiakkaita turvaamaan alueelliset palvelut ja myös joukkoliikenne tarvitsee toimiakseen runsaasti käyttäjiä.

U

  • Urheilukentät: Kts. Liikuntapaikat

V

  • Vanhusten kotihoito: Kotihoito on asukkaille usein miellyttävämpää niin pitkään, kun kotona asuminen on vielä mahdollista. Jotta kotihoito säilyisi varteenotettavana vaihtoehtona vanhustenhoidossa, sitä on kehitettävä aktiivisesti esim. tukemalla omaishoitajia. Niitä vanhuksia, joiden kotona asumista omaiset eivät voi tukea, voidaan auttaa kansalaistoiminnalla, jota järjestää mm. Seniori Vamos. Myös niiden toimintaa kannattaa kaupungin tukea. Kts. Palvelukodit
  • Varhaiskasvatus: On tärkeää, että kaikilla lapsilla, vanhempien tulotasosta riippumatta, on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen. Vihreiden aloitteesta Espoossa selvitetään varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen siirtymistä. Maksuttomuutta tärkeämpänä pidän kuitenkin sitä, että jokaisella lapsella on oikeus päivähoitoon. Kts. Päivähoito.
  • Vegaaniruoka: Kouluissa ja päiväkodeissa tulee voida valita halutessa ovo-lakto-vegetaristisen ruoan ohella myös kokonaan vegaaninen ruokavalio. Vegaaniruoka on oikein valmistettuna terveellistä ja ilmastoystävällistä. Olen itse myös vegaani.
  • Verotus: kts. Kunnallisvero.
  • Vesiensuojelu: Kaupungin tulee toteuttaa aktiivisesti vesiensuojelun toimenpideohjelman toimenpiteitä, jotta asukkaat voivat jatkossakin uida ja kalastaa Espoossa. Kts. Kalakannat. Lue lisää täältä.
  • Viheralueet: Kts. Lähimetsät.
  • Viheryhteydet: Kaavoitettaessa tulee huolehtia ekologisten yhteyksien jatkuvuudesta, jotta eri lajeilla säilyvät elinmahdollisuudet kaupungin kasvusta huolimatta ja jotta luonnon monimuotoisuus saadaan turvattua.
  • Vuokra-asunnot: Kaupungin vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä. Tämän puolesta äänestin myös valtuustossa. Kaavoituksella on mahdollistettava myös pienten vuokrayksiöiden ja –kaksioiden rakentuminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän. Kts. Opiskelija-asuminen.

Y

  • Yrittäjyys. Kts. Elinkeino.