Tänään valtuustossa hyväksyttiin Espoon ilmasto-ohjelma. Olen ollut valmistelemassa sitä ympäristölautakunnan puheenjohtajana alusta lähtien, joten olen todella iloinen ja ylpeä, että se on viimein valmis.

Konkreettisten päästövähennystavoitteiden lisäksi siinä hyväksyttiin 6 hyötytavoitetta, joita aletaan ensivaiheessa edistää vuoteen 2020 ulottuvan toimenpideohjelman pohjalta.

Hyötytavoitteita ovat joukkoliikenteen ja pyöräilyn parantaminen, asuinrakennusten korjaus-, lisä- ja täydennysrakentamisen vauhdittaminen, uusitutuvien energialähteiden käyttöönoton edistäminen, vähäpäästöinen kaavoitus sekä kaupunkiorganisaation omien päästöjen vähentäminen. Nyt pitää vaan varmistaa, että ohjelman toimenpiteet toteutuvat.

 

Käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin toivomukseni, joka mukaili Hiilivapaa Espoo -kampanjan toivetta valtuustolle:

 

”Valtuusto toivoo, että kaupunki peräänkuuluttaa Fortumia esittämään konkreettisen suunnitelman siitä, millä käytännön ratkaisuilla se etenee Espoossa kohti hiilivapaata energiantuotantoa jo seuraavien vuosien aikana.”

Valtuustotoivomukseni hyväksyttiin äänestyksen jälkeen.

 

Alla myös pitämäni puhe aiheesta:

 

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Sillä on siis merkitystä minkälaista ilmasto­työtä Espoossa tehdään. Olen useaan otteeseen kritisoinut täällä valtuustosalissa Espoon ilmastotoimien riittämättömyyttä ja päästöjen kasvua ja toivonut, että joku kerta voisin tulla vielä kiittämään. No nyt on niiden kiitosten aika.

Tämän ilmasto-ohjelman myötä asetamme Espoolle konkreettisen ilmastotavoitteen: hiili­neutraaliuden vuoteen 2050 mennessä ja 60% asukaskohtaisten päästöjen vähentämisen vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan, kun Pariisissa käytiin ilmastoneuvotteluja, oli Es­poossa käynnissä omat neuvottelut: ilmasto-ohjelmaa koostaneet virkamiehet nimittäin kä­vivät lukemattomia keskusteluja eri toimialojen ja yksiköiden vastuuhenkilöiden kanssa, jär­jestivät seminaareja ja esittelivät ohjelmaluonnoksia luottamushenkilöille. Ideoita konk­reet­tisista ilmastotoimista kerättiin suurella joukolla ja lopulta ohjelma lähetettiin vielä laa­jalle lausuntokierrokselle. Ohjelman yksi tärkeimmistä anneista onkin se, että sen teke­mi­seen on osallistettu aidosti kaikki. Teemme työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yhdessä.

Kestävän kehityksen ohjelmaryhmä on ansiokkaasti paimentanut ohjelman työstöä eteenpäin ja muokannut sitä kunnianhimoiseen ja konkreettiseen muotoonsa ympäristökeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Kiitos molemmille. Kiitos myös valtuustolle, joka varasi vuoden 2014 talousarvioon meidän ympäristölautakunnan esityksen mukaisen määrärahan ilmastotoimien priorisointiselvityksen laatimista varten. Sitä selvitystä on käytetty tänään hyväksyttävän ohjelman pohjana ja siitä saadulla tiedolla toimia on voitu kohdentaa kustannustehokkaimpiin ja eniten päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin.

Tällä hetkellä kaupungin ilmastotoimia ohjaa, koordinoi ja johtaa Kestävä kehitys –ohjelma­ryhmä. Ympäristökeskus puolestaan tukee ilmastotavoitteiden toteuttamista ja vastaa ilmasto-ohjelman seurannasta. Ilmastotyö vaatii poikkihallinnollisuutta, joten työn­jako on ihan perusteltu, joskin vaatii jatkuvaa yhteistyötä ohjelmaryhmän ja ympäristö­lautakunnan välillä. Mikäli ohjelmaryhmistä joskus luovutaan, on samalla muistettava määritellä mikä luottamushenkilötaho ottaa ilmastotyön koordinoinnin vastuulleen ja miten johtavat virkamiehet saadaan poikkihallinnollisesti ilmastotyöhön mukaan.

Vuoteen 2020 asetetut lyhyen tähtäimen toimenpiteet ovat hyvä alku jäntevälle ilmastotyölle. Myöhemmin sitä pitää kuitenkin täydentää pidemmän tähtäimen askelkartalla, jossa suunnitellaan miten hiilineutraalius todella saavutetaan. Joka tapauksessa nämä ensimmäiset askeleet ovat tärkeät ja, jotta ne toteutuvat, tulisi toimialajohtajien sekä meidän valtuutettujen varmistaa, että toimenpiteet mittareineen päätyvät vuosittaisiin tuloskortteihin seurattaviksi.

Paitsi kaupungin oma ilmastotyö, oleellista on myös yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa, joista Fortum on luonnollisesti tärkein. Ilolla olen seurannut Suomenojan lämmöntalteenottolaitoksen käyttöönoton vaikutuksia päästöjen vähenemiseen enkä malta odottaa Otaniemen geotermisen voimalan valmistumista. Kiitos näistä siis Fortumille. Kuitenkin yhä 60% Espoon kaukolämmöstä tuotetaan kivihiilellä. Hiilivapaa Espoo –kampanja oli meihin valtuutettuihin yhteydessä ja heillä oli hyvä pointti: meidän pitäisi kaupunkina ja suurena asiakkaana vaatia Fortumilta konkreettisia suunnitelmia siitä, miten hiilen poltosta luovutaan Espoon kaukolämmön tuotannossa jo lähi vuosina. Olen tehnyt asiasta toivomuksen numerolla 9.

Kaiken kaikkiaan, meillä on käsissämme ilmasto-ohjelma, josta voimme olla ylpeitä. Tämän ohjelman myötä voimme oikeasti sanoa, että Espoo pyrkii ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijöiden joukkoon.”

Suurkiitos kestävä kehitys -ohjelmaryhmän puheenjohtajalle Sirpa Hertellille ohjelman valmistelun ohjaamisesta.
Suurkiitos kestävä kehitys -ohjelmaryhmän puheenjohtajalle Sirpa Hertellille ohjelman valmistelun ohjaamisesta.
Espoo hyväksyi ilmasto-ohjelman