Tänään ympäristölautakunnan kokouksessa käsittelimme Esbogård Ab:n louhos- ja maanläjityshankkeen YVA-selvityksen lausuntoa. Hanke on herättänyt asukkaissa runsaasti huolta, sillä se laajentaisi Ämmässuon kaatopaikan ympäristölle häiriötä aiheuttavien toimintojen aluetta merkittävällä tavalla lähemmäs olemassa olevaa asutusta. Myös lautakunta on keskustellut hankkeesta jo moneen otteeseen YVA-prosessin aikana ja erityistä huolta ovat herättäneet hankkeen mittavat haitalliset vaikutukset luonnolle, ekologiselle yhteydelle ja ympäristölle.

Esittelijän pohjaehdotus oli jo valmiiksi kriittinen ja siinä oli löydetty paljon puutteita tehdystä ympäristövaikutusten arvioinnista. Olin tehnyt lausuntoon tiukentavia muutosehdotuksia, joita lautakunta halusi vielä täydentää Bjarne Häggmannin (PS/sit.) ehdottamilla muutoksilla. Lopullisen yksimielisen lausuntomme muokkasimme yhdessä kokouksen aikana.

Alla olevaan ympäristölautakunnan lausuntoon on merkitty pohjana olleesta virkamiesesityksestä poistetut tekstit yliviivattuna ja lisätyt tekstit kursiivilla:

”Espoon kaupungin lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antaa ympäristölautakunta Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 § perusteella. ELY –keskus on pyytänyt lausuntoa 10.7.2015 mennessä. Lausunnon annolle on saatu lisäaikaa 31.8.2015 saakka, koska lautakunnat eivät kokoonnu kesän aikana.

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta ja sosiaali- ja terveyslautakunta antavat omat lausuntonsa elokuussa.

Taustaa

Esbogård Ab Espoonkartano Oy on päättänyt selvittää kiviainestoiminnan mahdollisuuksia omistamallaan Ämmässuon – Kulmakorven eteläpuolisella eteläpuolella sijaitsevalla alueella. Hankkeessa hyödynnetään alueen kiviainesta louhimalla ja murskaamalla aines kiviainestuotteiksi ja myöhemmin avaamalla syntyvälle louhosalueelle maankaatopaikka.

Hankkeen luonteesta johtuen sijoituspaikkavaihtoehtoja ei arvioinnissa ole. Toteutusvaihtoehtoina on arvioitu louhinta tehtäväksi kolmella vaihtoehtoisella tavalla riippuen siitä, siirretäänkö alueen kautta kulkevat voimajohto ja kaatopaikkakaasuputki tai tarvitaanko kaavamuutosta.

Arviointiselostuksessa on käsitelty asiat, jotka YVA –laissa ja –asetuksessa edellytetään. Selostuksen laadinnassa on pääosin otettu huomioon ohjelmavaiheessa saadut lausunnot ja mielipiteet.

Maisema ja kulttuuriympäristö

Hankkeen toteuttamisen maisemalliset vaikutukset on selvitetty. Selostuksessa maisemavaikutuksia on havainnollistettu valokuvilla, piirroksilla ja kartoilla. Lähimaisemassa tapahtuu suuri ja pitkäkestoinen muutos, kun laaja metsäalue kaadetaan, pintamaat poistetaan ja paikalle syntyy laaja louhosalue. Metsäaluetta jää rajallisesti louhosalueen ympärille lukuun ottamatta joitakin kohtia alueen länsireunassa, jossa hankealue rajautuu peltoon. Merkittävin muutos maisemassa tapahtuu, kun paikalle nousee maantäyttöalue, jonka laki kohoaa metsän yläpuolelle ja näkyy jää näkymään pysyvästi ympäristöön.

Espoonkartanon alue on luokiteltu merkittäväksi kulttuuriympäristöksi, myös hankealueen lähialuetta pidetään kulttuurillisesti merkittävänä ympäristönä. Espoonkartanon lähialuetta on pidetty merkittävänä kulttuuriympäristönä. Selostuksessa valtakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on selvitetty. Lähimmät kohteet jäävät yli etäisyydelle ovat noin kilometrin etäisyydellä.

Pohjavesi, kaivot

Louhinta tulee ulottumaan merkittävästi kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Hankealueen keskivaiheilla on tällä hetkellä kaksi pohjaveden tarkkailuputkea. Niiden mukaan pohjaveden pinnan korkeus on vaihdellut vv. 2008 – 2014 välillä +44,8 … +45,5 m (putki no 44) ja välillä +40,2 … +40,9 m (putki 258/07). Louhinta on suunniteltu tasoon +15 m, joten louhinta ulottuisi 25 – 30 m kalliopohjaveden pinnan alapuolelle. Selostuksessa todetaan (s. 97), että pohjaveden pinta laskee louhoksen pohjan tasolle ja voi olla 0 -15 m. Edellä mainitun mukaisesti lasku saattaa kuitenkin olla jopa 30 metriä, mikäli se laskee tasolle +15 m.

Louhinnan vaikutuksista on laadittu pohjavesimallinnus, joka on selostuksen liitemateriaaleissa. Sen mukaan vaikutus pohjaveden pinnankorkeuteen olisi havaittavissa vain ottoalueen välittömässä ympäristössä. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat noin 300 m etäisyydellä louhosalueesta läheisen hevostilan alueella. Kallioperän heikkousvyöhykkeen alueella on myös Halujärven asukkaiden kaivoja. Heikkousvyöhykkeessä pohjaveden laatu- ja pinnankorkeusmuutokset ovat selvimpiä. Louhintatoiminnan yhteydessä syntyviä haitta-aineita voi myös päästä pohjaveteen. Lautakunta edellyttää, että louhinnan mahdollisessa jatkosuunnittelussa varmistetaan, että pohjaveden pinnan lasku ei vaaranna talousvesikaivojen antoisuutta eikä louhinta- ja murskaustoiminta veden laatua. Selostusta tulee täydentää riittävillä kallioperätutkimuksilla ja uudella pohjavesimallilla, jonka perusteella arvioidaan hankkeen vaikutus yksityiskaivoihin.

Kaikista 600 metrin säteellä sijaitsevista kaivoista on otettava vesinäyte ja määritettävä talousveden laatuparametrit ennen toiminnan aloittamista. Kaivoista on laadittava myös kaivokortit.

Pintavedet, kalasto

YVA –selostuksessa louhinnan aiheuttamat haitat laskuvesistöön on tunnistettu. YVA –selostuksessa hulevesille on esitetty laskeutusallasta ja biosuodatusta ennen vesien johtamista laskuojaan. Alueelta tulevat vedet virtaavat tällä hetkellä lähes kokonaisuudessaan Ämmässuon maantäyttöalueen ja kaatopaikan välistä lähtevää puroa (kaakkoinen avo-oja – Ämmässuonpuro) pitkin Loojärveen.

Loojärvi on jo nykytilassa kuormittunut ja rehevä. Louhintojen vaikutuksesta laskuojaan tulee hienojakoista kiintoainesta ja räjäytyksistä aiheutuvaa typpikuormitusta. Typpikuormituksella arvioidaan olevan järveen lievä rehevyyttä lisäävä vaikutus. Louhinta ja muu toiminta aiheuttavat sameutta laskuojassa ja vaikutus voi ulottua ulottuu Loojärveen saakka.

Mankinjoen meritaimenkanta kuuluu Uudenmaan monimuotoisimpiin ja arvokkaimpiin populaatioihin. Joessa on säilynyt täysin luonnonvarainen geneettisesti alkuperäinen meritaimenkanta. Taimenen lisääntyminen on säännöllistä Espoonkartanonkoskessa, josta on löydetty sähkökoekalastuksissa vuosittain kesänvanhoja ko. koskessa syntyneitä poikasia. Koekalastusten yhteydessä on tehty havaintoja myös kudulle nousseista kookkaista meritaimenista ja vaellussiioista.

Mankinjoen ja Gumbölenjoen yhtymäkohdan alapuolelta on saatu keväällä 2014 myös vaellussiian vastakuoriutuneita poikasia, joista osa saattaa olla peräisin Mankinjoen haarasta. Mankinjoki on myös vimman ja nahkiaisen kutujoki. Koekalastusten yhteydessä on tavattu lisäksi täplärapuja. Sähkökoekalastuksia on tehty viime vuosina (2009 – 2014) vuosittain RKTL:n/LUKE:n ja Espoo-Mankin kalastusalueen yhteistyönä.

Espoonkartanonkosken niskan ja Loojärven pohjapadon välillä ei tiettävästi ole taimenen liikkumista rajoittavia esteitä, joten taimenta todennäköisesti esiintyy myös Mankinjoen yläjuoksulla. Taimenia on tavattu 2000 -luvulla joka kerta, kun entisen padon yläpuolista niska-aluetta on sähkökalastettu (ainakin vuodet 2007, 2008, 2009).

Louhinnan, pölyämisen ja liikenteen seurauksena kohoava veden kiintoaines- ja ravinnepitoisuus voi heikentää vesistön happitilannetta, mikä huonontaa alueella esiintyvän kalaston ja pohjaeläinten elinolosuhteita. Veteen sekoittuneen kivimateriaalin ja pölyn pitoisuuden nousu aiheuttaa kaloille stressiä. Erityisen herkkiä kiintoainespitoisuuden kasvulle ovat kalojen elinkierron varhaisvaiheet. Jotta vesistöihin kohdistuva haitta olisi mahdollisimman vähäistä niin hulevesien hallintarakennelmat, tulee rakentaa jo ennen louhinnan aloittamista, jotta myös työmaanaikaiset hulevedet käsitellään hallitusti.

YVA –selostuksessa toiminnan vaikutus taimenkantaan on arvioitu pieneksi. Hulevesien puhdistus on toteutettava huolellisesti. Laskeutusaltaan kapasiteetti on suunniteltava siten, että laskeutusaika on riittävän pitkä kiintoaineen erottumiseen. Loojäven alapuolelle on sijoitettava uusi pintaveden tarkkailupiste Mankinjoen vaikutusten tarkkailemiseksi.

Halujärvi

Halujärvi on pienimuotoinen ylänköjärvi, sillä se sijaitsee toistakymmentä metriä läheisiä peltoaukeita korkeammalla. Louhinta ulottuu lähimmillään 200 m etäisyydelle järvestä. Louhinta ulottuu myös järven valuma-alueelle. Louhintasyvyydeksi suunnitellaan +15 m, joka on noin 26 m järven pohjan tasoa alempana.

YVA –selostuksessa on arvioitu, että valuma-alueen supistuminen ei vaikuttaisi järven vesiolosuhteisiin. Selostuksessa arvioidaan myös, että järven ja louhosalueen välinen kallioperä on tiivistä eikä louhinta-alueen ja järven välissä ole merkittäviä kallioperän heikkousvyöhykkeitä. Tämän perusteella ei ole odotettavissa, että Halujärven alueelta kulkeutuisi vesiä kallioperässä merkittävästi kohti louhinta-alueita eikä louhinnalla olisi merkittävää vaikutusta Halujärven vedenpinnan tasoon.

Ympäristölautakunta katsoo, että Halujärvi on erittäin herkkä ympäristössä tapahtuville muutoksille. Järveen ei tiettävästi laske yhtään ojaa, vaan järvi saa vetensä pintavaluntana ja mahdollisesti pohjan lähdesilmäkkeistä. Louhintaa ei tule ulottaa järven valuma-alueelle. Halujärven vesioloja ja louhinnan vaikutuksia järveen on selvitetty puutteellisesti. Alueen kallioperä on graniittia, jossa esiintyy kuutiollista rakoilua. Järveltä voi olla vaakarakoilua louhoksen suuntaan jota tulevat räjäytykset vielä saattavat muuttaa. Vaarana on, että järven pinta alkaa laskea. Maa-aines- ja ympäristölupaa varten järven pohjan tiiviyttä, kallioperäominaisuuksia ja veden liikkumista siinä on selvitettävä tarkemmin.

Toiminnan harjoittajan on esitettävä louhinnan ympäristölupahakemuksessa suunnitelma pohja- ja pintavesien tarkkailusta, Halujärven pinnantason mittauksesta sekä alapuolisen laskuvesistön kalaston seurannasta.

Luonto ja suojelualueet

YVA-selvityksessä todetaan, että alueen kasvisto, eläimistö ja merkitys suojelun kannalta on olisi selvitetty. Suojeltavia eliölajeja ei selvityksessä tavattu. Ympäristölautakunta ja ELY –keskus katsoivat YVA –ohjelmaa koskevissa lausunnoissaan, että YVA -selostusta varten selvitystä tulee vielä täydentää viitasammakon, liito-oravan, linnuston, päiväperhosten, sudenkorentojen ja kasvilajien osalta, sillä käyntikertoja oli ollut liian vähän ja ne olivat ajoittuneet eri lajien esiintymisen kannalta liian suppeasti. Kartoitus tehtiin kevään – kesän 2013 aikana. Selostuksesta ei käy ilmi, että täydentävää selvitystä olisi tehty. Siltä osin YVA-selvitys on puutteellinen.

Ekologisten yhteyksien osalta hankkeen vaikutukset on asianmukaisesti arvioitu suuriksi. Selostuksessa kuitenkin todetaan osittain virheellisesti, että ekologinen yhteys ei katkea. Hankealue sijoittuu maakunnallisesti merkittävälle luonnon ydinalueelle ja vahvimmalle Espoon eteläosat ja Nuuksion yhdistävälle ekologiselle yhteydelle.

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnokseen, joka oli nähtävillä alkuvuodesta 2015, on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue lähelle hankealueen luoteiskulmaa. Espoon kaupunginhallitus on esittänyt 16.3.2015 lausunnossaan Uudenmaan liitolle Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta viheryhteystarve-merkinnän lisäämistä Espoonkartanosta Kirkkonummen suuntaan hankealueen kohdalle. Se nähdään yhdistävänä tekijänä Espoon maakunnallisen viheralueverkoston ja Kirkkonummen maakunnallisten ekologisen ja virkistysalueverkoston välillä. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 -työssä on esitetty vastaavasti viheryhteystarve-merkintä Lapinkylästä Espoon suuntaan. Yhteyttä on esitetty alueen yhtenäisimmän metsäalueen kohdalle.

Kuten selostuksen lähdemateriaalina käytetystä Ekologiset yhteydet ja viheralueverkosto Espoossa -julkaisusta (Hirvensalo 2014) käy selville, hankealue katkaisee metsäisen, suojaisassa metsäympäristössä liikkuvalle eliöstölle soveltuvan yhteyden käytännössä kokonaan. YVA -selostuksen kuvassa 12-8 viheryhteys on esitetty hankealueen eteläpuolitse, mutta tämä vaatii peltoalueiden ylityksiä, joihin esim. liito-orava ei kykene ja joita mm. monet lepakkolajit sekä aremmat eläimet välttävät. Hanke heikentää myös luonnon ydinaluetta pirstomalla sen erillisiin osiin.

Liito-oravien kulkuyhteydet rinnastetaan lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin silloin, kun niiden häviäminen heikentää myös lajin lisääntymismahdollisuuksia eristämällä esiintymien yksilöt toisistaan. Myös hankkeen aiheuttama melu, pöly ja lähiympäristön raju muutos voivat heikentää liito-oravan ydinalueita. Espoon liito-oravien kokonaisselvityksessä 2014 on löydetty liito-oravan esiintymä myös aivan hankealueen reunasta, Fagerängin niittyjen pohjoislaidasta ja arvokkaasta puronvarsilehdosta. Liito-oravan elinalueiden, kulkuyhteyksien ja niiden yhteydessä olevien uhanalaisten luontotyyppien säilyttämisen merkitystä tulisi korostaa. Kasvillisuuden osalta vaikutukset onkin arvioitu suuriksi, liito-oravan osalta kohtalaisiksi.

Luontoselvityksen lähdeaineistossa ei mainita alueella tehtyä Bockarmossenin luontoselvitystä (Kiirikki ym. 2002). Bockarmossenilla ja sen läheisillä pienillä suolammilla on arvokkaita suoluontotyyppejä, joiden säilymisen kannalta alueen vesitasapainon muuttumattomuus on olennaista. Selostuksessa todetaan, ettei Bockträskin sudenkorentoalueelle aiheudu vaikutuksia, mutta vesitalouden säilymistä ennallaan ei osoiteta kovin selvästi. Mikäli toiminnalle haetaan ympäristölupaa, tulee sen yhteydessä esittää selvitys, miten Bockträskin sudenkorentoalueen vesitasapainon säilyminen turvataan.

Mahdollisessa lupavaiheessa tulee varmistaa, että metsälain tarkoittamia erityisen arvokkaita elinympäristöjä ei tuhoudu.

Liikenne

Liikenne on suunniteltu ohjattavaksi Kulmakorven kautta Nupurintielle. Tämän toteutus voi muodostua ongelmaksi, sillä mikään selostuksessa esitetystä kolmesta vaihtoehdosta ei ole helposti toteutettavissa. Kulmakorven alueella toimivat Espoon kaupungin maantäyttöalueet ja niiden laajennuksen louhintatyö. Högbergetin louhinnan ja maantäytön liikenne ohjattaisiin Kulmakorven liikenteen joukkoon. Kulmakorvessa on jo nyt esiintynyt liikenneongelmia louhinnan ja maantäytön liikenteen pitämiseksi erillään. Tätä pahentaa vielä suunniteltu Kulmakorpi I –alueen rakentaminen työpaikka-alueeksi. Lisäksi yleiskaavan EM –alue (Kalliosuon – Takapellon välinen alue) on varattu moottoriurheilun käyttöön.

Kulmakorpi I -kaavaselostusluonnoksen mukaan Kulmakorventien mitoituksessa on otettu huomioon nykyisten toimintojen ja mahdollisen moottoriurheilualueen sijoittuminen kaava-alueen eteläpuolelle. Mitoituksessa ei ole huomioitu Högbergetin louhos- ja maankaatopaikkahankkeen liikennettä.

Liikenneturvallisuuden vuoksi kevyen liikenteen väylän rakentamista Nupurintien varteen tulisi kiirehtiä jo nykyisellään, mutta varsinkin mikäli Högbergetin hanke toteutetaan.

Melu ja tärinä

Hankealue sijoittuu hiljaiseen ja rauhalliseen kyläympäristöön, jossa ei ole ollut häiritseviä melulähteitä. Hanke tuo tällä hetkellä Kulmakorvessa esiintyneet melu- ja tärinävaikutukset lähemmäksi eteläsuunnan asutusta. Asukkaiden mukaan Kulmakorven räjäytysten tärinä tuntuu jo nyt asuinrakennuksissa. Högbergetin hanke sijoittuu noin kilometrin lähemmäksi Halujärventien – Loojärventien asutusta.

Välittömästi hakealueen länsipuolelle sijoittuu Fagerängin hevostila. Hevosten laidunalue rajoittuu hankealueeseen. Räjäytysten, louhinnan, murskauksen ja työkoneiden aiheuttama melu, tärinä ja pöly tulevat rasittamaan merkittävästi tilan toimintaa. Tämän vuoksi vaikutuskohteen herkkyyttä melulle voidaan pitää YVA-selvityksestä poiketen kohtalaista suurempana. Tässä yhteydessä tulee ottaa huomioon, että alueen louhintatyöt tulevat jatkumaan toteuttamisvaihtoehdosta riippuen jopa vuosikymmeniä.

Myös lähialueen asutuksen luona melu ja tärinä tulevat lisäämään häiriötä. YVA –selostuksen mukaan tärinän aiheuttamat rakennevauriot eivät ole todennäköisiä, mutta sitä ei voida sulkea pois. Ympäristölautakunta edellyttää, että lähialueen taloissa tehdään vauriokatselmus YVA -selvityksen ehdotuksen mukaisesti ennen toiminnan aloittamista. Katselmoitavaksi esitetään kaikki alle 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta sijaitsevat asuinrakennukset.

Kulmakorven ja ehdotetun Högbergetin kivenlouhinta- ja maanläjitystoiminnan aiheuttamat melun, pölyn ja tärinän kokonaisvaikutukset on selvitettävä perusteellisemmin. Toiminnan harjoittajan tulee esittää louhinnan ympäristölupahakemuksessa melu- ja tärinämittausta koskevat mittaussuunnitelmat sekä meluvallien rakentamissuunnitelma aikatauluineen.

Pöly

Pölyä syntyy eniten murskauslaitoksen toiminnassa. Pölyn leviämistä voidaan rajoittaa, kun laitos sijoitetaan louhoksen pohjalle. Louhinnan alkuvaiheessa kaikki toiminta on kuitenkin maanpinnan tasolla ja pöly- ja meluhaitat ovat suurimmillaan.

Ympäristölautakunta katsoo, että mikäli hanke toteutetaan, toiminnan harjoittajan on tehtävä teknisiä ja toiminnallisia pölyntorjuntatoimenpiteitä, jotta pölyn pitoisuudet ympäristön herkissä kohteissa ja asutusalueilla pysyvät alle ilmalaadun ohje- ja raja-arvojen huomioiden myös alueen muut toiminnat. Melu- ja pölyhaittoja tukee rajoittaa laitteistojen ja työkoneiden sijoittelulla, käytön rajoituksilla ja meluvallien avulla. Näistä tulee esittää selvitys ja suunnitelmat ympäristölupahakemuksessa.

Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset

Louhintahanke on jo etukäteen herättänyt alueen asukkaiden keskuudessa voimakasta vastustusta. Asukkaat ovat tuoneet esille kantansa asukasilloissa, tiedotusvälineiden kautta sekä hanketta koskevissa työpajoissa, mielipiteissä ja muistutuksissa. Hanketta ei pidetä yhteiskunnallisesti tarpeellisena, koska kiviainesta saadaan Espoon alueella jo lukuisista muista kohteista kuten Kulmakorven maantäyttöalueen laajennuksesta, Blominmäen kalliopuhdistamon louhinnasta ja suunnitellulta Kulmakorpi I- työpaikka-alueelta. Lisäksi naapurikunnissa on suuria louhintahankkeita menossa. Louhinta ei myöskään mitenkään liity Espoonkartanon historialliseen perinteeseen.

Tässä hankkeessa merkittäviä huolia ovat erityisesti hankealueen viereisen hevostallin toimintaedellytysten säilyminen. Lisäksi vastustusta aiheuttavat asukkaiden huoli melun ja pölyn aiheuttamista terveysvaikutuksista. Toiminta heikentää ja tuhoaa luontoarvoja, vähentää virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä asuinympäristön viihtyisyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset eivät estä luvan myöntämistä, mutta ne tulee ottaa huomioon, kun toiminnan harjoittaja suunnittelee hankeen toteutusta. Lupaviranomaisen taas tulee ottaa vaikutukset huomioon arvioitaessa hankkeen toteutusedellytyksiä sekä mahdollisissa lupamääräyksissä.

Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa

Ämmässuon – Kulmakorven jätteidenkäsittely-, louhinta- ja maantäyttöalueiden muodostama kokonaisuus on jo nykyisellään mittasuhteiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan huomattavan suuri. Alueella tapahtuva toiminta on vuosikausia aiheuttanut rasitusta ympäristölle ja asutukselle ja nämä haitat tulevat edelleen jatkumaan Högbergetin louhinta- ja maantäyttöhankkeen toteutuksesta riippumatta. Tässä suhteessa laajimmillaan vajaan 40  hehtaarin ja arviolta 45 vuotta kestävän uuden louhintatyömaan avaamisen yhteisvaikutukset  ympäristöön on ympäristölautakunnan mielestä arvioitu puutteellisesti.

Ympäristölautakunta katsoo, että hankkeen ja ympäröivien toimintojen kokonaisvaikutukset ja mahdolliset riskit olisi tullut koota kattavammin yhteen selostuksen johtopäätöksiin.  Hankkeen jatkopäätöksenteon yhteydessä täytyy olla varmuus siitä, että vaikutukset ympäristöön voidaan pitää kestävällä tasolla ja maa-aineksen oton sekä alueen muun toiminnan haittavaikutukset pysyvät hallinnassa koko toiminta-ajan.

Vaihtoehtojen vertailu

Hanke aiheuttaisi kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa (VE1, VE2 ja VE3) merkittävää haittaa ympäristölleen. Maakunnallisesti arvokas ekologinen yhteys katkeaisi kaikissa vaihtoehdoissa. Hanke vähentäisi alueen virkistysarvoa, aiheuttaisi kohtuutonta rasitusta läheiselle asutukselle ja ratsastustallille, vaarantaisi Halujärven sekä heikentäisi äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen ja uhanalaisen liito-oravan elinympäristöjä.

Ympäristölautakunta katsoo, että mikäli 0 –vaihtoehto ei tule kyseeseen, ympäristövaikutusten sekä asukasviihtyisyyden kannalta vaihtoehto 3 on esitetyistä kahdesta muusta vaihtoehdoista parempi. Tämäkin edellyttää lisäselvitysten tekoa mm. Halujärven vesiolojen kohdalla ja toiminnan suunnittelua siten, että melu-, pöy- ja tärinähaitat saadaan pidettyä mahdollisimman pieninä.

Ympäristölautakunta katsoo myös, että mikäli hanketta viedään lupavaiheeseen, edellyttää se vesioikeudellista tarkastelua erityisesti jopa 30 m kalliopohjaveden pinnan alapuolelle suunnitellun louhinnan vuoksi. Näin syvä louhinta vaarantaa Halujärven tilaa ja saattaa aiheuttaa vaara tai haittaa läheisten kaivojen vedenotolle ja käytölle talousvetenä. YVA –selostuksen mukaan hanke supistaa joidenkin talouskaivojen pohjaveden muodostumisaluetta ja siten antoisuutta. Lisäksi hanke saattaa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalakannalle, erityisesti suojellun meritaimenen kohdalla.

Toisin kuin YVA-selostuksessa sivulla 204 todetaan, ympäristölautakunta katsoo, että mikään esitetyistä hankevaihtoehdoista VE1, VE2 ja VE3 ei ole toteuttamiskelpoinen ja siksi hanketta ei tulisi toteuttaa lainkaan.”

 

Ympäristölautakunnan lausunto Högbergetin louhos- ja maanläjityshankkeen YVA-selvityksestä 20.8.2015
Tagged on: